Agiliitoa ja paimennusta

Koska uudenvuoden päivä osui tänä vuonna lauantaiksi ja siis vapaapäiväksi, piti päivä viettää parhaalla mahdollisella tavalla: agikisoissa. Tarjolla oli Hyvinkäällä kaksi starttia maksiykkösille, ja sinnehän laitettiin joulun tienoilla vetämään Bellmanin osallistumisilmo. Svenssonkin olisi mielellään lähtenyt karkeloihin mukaan, mutta edelliset agikisat neljä viikkoa aikaisemmin -molemmilla kolme starttia päivän aikana- osoittautui sen verran rankaksi rupeamaksi, että päätin keskittyä tällä kerralla vain toiseen koiraan.
Kun suurin osa suomalaisista näytti vielä nukkuvan uudenvuoden biletystä pois päästä, me Bellmanin kanssa kurvailimme jo aamuhämärissä kovaa kyytiä auraamattomilla lumisilla teillä kirsu kohti Hyvinkäätä. Ihan pikkuisen käväisi mielessä, josko ne kaksi puuttuvaa nollaa napsahtaisi heti vuoden ekana päivänä...edellispäivän treeni hallilla oli hyvä: treenasimme pelkästään lähdössä paikalla pysymistä ja kontakteja. Ei mitään ongelmaa. Siis treeneissä.
Kisoissa sitten Beltsu varasti molemmissa lähdöissä ja loikki kontaktit komeasti yli. Ohjauskin oli vähän mitä sattui. Päivän saldona siis kaksi aika kehnoa hyllyä, hieman harmistunut ohjaaja ja aina iloinen partacollie, tuli radalta millainen tulos tahansa:)

Koska Bellman pääsi aksaamaan, pääsi Svensson heti vuoden kolmantena päivänä oman lempilajinsa pariin eli paimennustreeneihin. Paimennusvuosi onkin alkanut Svenssonilla tosi hienosti: Svensson hoitaa homman herrasmiehen elkein; poissa on kiihkeä ja pöksyissään pysymätön partapoika, tilalla rauhallinen ja kuuliainen(!) Herr Svensson. Nyt on takana jo kolme treeniä runsaan viikon sisällä ja hyvä treenifiilis on jatkunut, vaikka treenit ovat vaikeutuneet. Jospa me vihdoinkin päästäisiin lajissa vähän eteenpäin:)
Bellman on myös jatkanut paimennustreenejä. Beltsulle paimennus ei ainakaan vielä ole kolahtanut niin kovasti kuin Svenssonille, ja sen treeni onkin ollut vähän sellaista aaltoliikettä. Viime viikon harjoituksissa Beltsu otti nokkiinsa kun komensin sitä sen mielestä vähän liian kovalla äänensävyllä, ja lopetti työskentelyn siihen paikkaan. Tällä viikolla taas Bellman on kuljettanut lampaita jopa innokkaasti. Ehkä Beltsustakin vielä kuoriutuu aimo paimenpoika!