perjantai 14. tammikuuta 2011

Uimamaisterin paperit (melkein) taskussa


Perjantaiaamu valkeni ainakin läntisellä Uudellamaalla kauniina, mutta Bellmanin taivaalla oli musta pilvi: aamuruoasta ei tietoakaan. Bellmanille on elämää suurempi järkytys, jos aamu- tai iltaruoka jää saamatta. Tänä aamunakin hommassa oli kaikki katastrofin ainekset, mutta kun kukaan ei voinut auttaa. Aamupäivän ohjelmassa oli nimittäin uintireenit, ja uimaope oli suositellut, että altaasen mennään maha tyhjänä.
Svensson oli solidaarinen eikä syönyt myöskään aamuruokaa. Tosin Svensson sai sapuskakipon kirsunsa eteen heti kun auton perävalot katosivat aamuhämärään, mutta siitähän Bellman oli onnellisen -tai tässä tapauksessa onnettoman- tietämätön.


Ja sitten Bellmanin elämän ekaan uintitreeniin:

Beltsulle oli varattu Hyvinkään koirakylpylästä puoli allasta omaa treeniä varten. No, Beltsu sai sitten pulikoida koko altaan leveydeltä ja pituudelta, kun olimme ainoat siihen aikaan hallilla. Uimaope oli Bellmanin henkisenä ja myös fyysisenä tukena alussa, mutta kun homma oli hanskassa, Bellman sai ihan itse uida altaan päästä päähän ja kulmasta kulmaan:)
Eihän Bellman ensin halunnut mennä altaaseen lainkaan, ja kun se joutui uimaan, se yritti heti ensi töikseen kiivetä reunasta ylös. No, ei onnistunut, joten uintimatka jatkui eteenpäin. Muutaman kerran Beltsu ui ohjaajan kanssa, mutta sitten se saikin mennä ihan itsekseen. Eikä huonosti mennyt lainkaan, ja opettajakin kehui Bellmanin hyvää uintitekniikkaa.

Jos ei heti tästä ekasta kerrasta Bellmanin uikkareihin saa uimamaisterin merkkiä, niin ainakin se kandin merkki täytyisi saada! Ensi kertaa odotetaan jo innokkaasti, jospa Beltsu sitten jo hakisi leluja vedestä:)


Illalla ohjelmassa oli molempien partapoikien agitreenit, ja olikin taas niiiiiiin hyvät treenit! Meillä on ihan parhaat koutsit:)
Treeninä oli saksalaista ja sylivekkijaakotusta, ja sekä Svensson että Bellman klaarasivat radan aikas hienosti. Meikä oli vähän myöhässä ajoittain, mutta kyllä me kaikki selviydyttiin mielestäni kiitettävästi, tai ainakin tyydyttävästi.
Voisi sanoa, että oli aika ihana perjantai!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti